Seiskan setti: Recoil
Recoil on hyvä esimerkki sellaisesta projektista, jota tehdään omalla tahdilla ja mielenliikkeiden mukaan tähtäämättä sen kummoisemmin mihinkään tavoitteeseen. Ei välitetä suuremmin levymyynnistä kuin keikkailumahdollisuuksistakaan. Vuodatetaan vain taiteellisuutta musiikiksi.
Recoil on Alan Wilderin sivuprojektina syntynyt juttu, mistä myöhemmin tuli se hänen varsinainen projektinsa. Kaverin nimi voi olla tuttu Depeche Modesta, jossa hän toimi kosketinsoittajana ja rumpalina vuosina 1983-1995. Alkujaan valehteli ikänsä alakanttiin, jotta pääsi bändiin ja lopulta lähti vetämään, koska henkilökemiat ja työskentelytavat eivät ihan kohdanneet. Jos Depeche Moden aikaan Wilder viritteli Recoilin nimissä joitakin omia kokeilujaan. Erotessaan tunnetummasta bändistä, hän keskittyi yksinomaan Recoiliin.
Mikä kuullostaa kunnianhimoisemmalta kuin onkaan. Recoil ei nimittäin missään vaiheessa havaittavasti ole pyrkinyt valtavirran aalloille. Levyjä tupsahtelee harvakseltaan, joskin niiden sisältö on viimeisteltyä ja harkittua. Niissä myös vilisee vierailevia tähtiä, joista osa on tuttuja lähinnä omassa genressään, mutta kaikki oman alansa huippuja. Laadun huomaa hyvin siinä, että elektroniseksi musiikiksi Recoil on kestänyt aikaa hämmästyttävän hyvin.
Recoilin musiikki on myös perin synkkää. Äänimaailma piirtelee mustia varjoja pimeissä miljöissä minkä lisäksi sanoitukset ovat paikoin raadollisia ja laulutapa usein hyvin runollinen. Olisi aika helppo tehdä vertailua Nick Caven kanssa etenkin lyriikoiden suhteen, mutta tyyli ja sävy on sen verran erilainen näiden välillä, ettei vertailu ole reilua kummallekaan. Molemmat tosin ovat ehkä yhteydessä useisiin ajan hengen kosketuspisteisiin.
Myöhemmissä Recoilin kappaleissa ja levyissä alkaa ilmaantua entistä enemmän Raamatullisia viitteitä ja teemoja, joita ei kuitenkaan ihan gosbelin tapaan tulkita. Läpi kuitenkin paistaa enemmän tai vähemmän, että aiheet ovat sellaisia, joita Wilder on paljolti varmasti pähkäillyt ja pähkäilee ehkä yhä.
Erikoinen, sävyltään ja tunnelmaltaan ainutlaatuinen on Recoil. Jos tyylistä tykkää, niin kannattaa tutustua paremmin. Jos taas ei, niin suosiolla kannattaa tutustua tämän tyyppiseen musiikkiin muiden yhtyeiden avulla.
Bloodline (1992)
Strange Hours feat. Diamanda Galas (2010)
Jezebel (2000)
Luscious Apparatus (1997)
Want (2000)
Stalker (1998)
Incubus (1997)
Kommentit
Lähetä kommentti